Käninää

Pikkumies on ollut viime päivät kärttyinen. Yhtenä päivänä oikein erityisen kärttyinen. Koko päivä huutoa, käninää ja lahkeessa roikkumista. Väsytti. Kärttyisää päivää seuranneena yönä ei nukuttu. Väsytti vielä enemmän. 

Seuraavana päivänä selvisi syy, kuume ja flunssa oli tehnyt tuloaan. Eihän se olo silloin hääppöinen ole, tietää sen itsekin. Seuraava päivä oli helpompi kun älysin antaa särkylääkettäkin (olisi tietysti voinut tulla mieleen antaa sitä jo silloin käninäpäivänä, mutta eipäs tullut...). Illalla laitoin poikaa nukkumaan. Annoin pikkupusuja pojan poskelle, poika kihersi onnessaan ja väsyneenä nukahti pusutteluun.

Annoin anteeksi kaikki käninät.

Viikonloppuna juhlimme mieheni veljen rippijuhlia ja niiden päätteeksi pääsimme vielä maailman ihanimmalle mökille saunomaan ja uimaan. Tyytyväinen mieli. Vaikka mietin kyllä, että onko viikonloppu onnistunut vai epäonnistunut, jos sen jälkeen on vielä enemmän univelkaa?